Lomapostaus 10/2021 - Katanpää - Lootholma - Hakkenpää - Markeluoto Rymättylä - Turku Kotisatama

Sunnuntai 1.8.2021 - Katanpää - Lootholma (matkapäivä #38)

Viisi ja puoli viikkoa siitä, kun lähdimme matkaan
juhannuksena. Muutama päivä reissua vielä jäljellä
ja siirrymme pikkuhiljaa kohti kotisatamaa.

Katanpäästä lähtö kello 13.30 - Lootholmassa
kello 15.00. Vain pieni siirtymä ja Pikku-B sai
ajaa matkan omalla kumiveneellään - se kun oli
ollut toiveena, kunhan sopiva etappi tulee.









Lootholman sisäänajo on kapea ränni kaislikossa.

Lootholmassa oli hyvin tilaa. Kohtuulliset
laiturit, ainoastaan poijut on kovin lähellä.
Poiju tuli meille ihan viereen, joten kiinnityimme
kahteen poijuun, koska tilaa oli.

Kannatimme nälkäisinä taas paikallista ravintolaa.
Paikka oli kovasti uudistunut. Täksi kesäksi oli
valmistunut uusi ravintola ja uudet saunat ja
suihkutilat. Erittäin tyylikkäästi toteutettu
kokonaisuus!

Vanha iso laivanraato oli nyt purettu pois rannalta.

Helena-laiva oli edesmenneen Jörn Donnerin
paikalle hankkima maamerkki.

Nyt laiva oli siis hävitetty ja siitä oli jäänyt vain vanha
peräsin pystyyn. Laivan vanhasta ketttingistä oli tehty
aitaa.

Uudet sauna- ja suihkutilat olivat erittäin tyylikkäät!
Ehdottomasti koko saariston hienoimmat.

Tähän kohtaan täytyy kyllä tarkentaa, että meille
ei sittenkään näillä saunoilla ja suihkuilla ole niin
isoa merkitystä. Esimerkiksi Rosalan retrosuihku,
joka toimii 1 euron kolikolla on meidän mielestä
ihan hyvä. Pääasia, että pääsee pesulle.

Maanantai 2.8. -  laituripäivä Lootholmassa (matkapäivät #39)

Maanantaina oli taas etätyöpäivä. Lootholmassa
nettiyhteydet toimivat hyvin, joten hommat sujuvat.

Metsästä löytyi hyvät luontopolut.

Tiistai 3.8.2021 - laituripäivä Lootholmassa (matkapäivä #40)

Säätilassa tapahtui raju muutos!
Kova tuuli, vaikka Lootholma on todella suojainen
paikka, tähänkin lahteen tuuli ihan kunnolla,
jopa 15 m/s puuskissa. Jäämme siis paikoilleen,
koska tilanne ei houkuttele lähtemään.
Sataa hetken aikaa - täytyy oikein valokuvata
tämä sade, sen verran harvinaista se on ollut
tällä lomalla.





Loikoilu ja etätyöpäivä. Illalla pelaamme korttia.

Keskiviikko 4.8.2021 - Lootholma - Hakkenpää - Markeluoto Rymättylä (matkapäivä #41)

Lähtö Lootholmasta kello 12.00.
Tuuli oli taas suotuisa sivumyötäinen ja hyvällä
vauhdilla etenimme Taivassalon Hakkenpäähän,
jossa Patrik halusi tutustua uuteen kelluvaan
ravintolaan. Hakkenpäässä perillä kello 14.00.

Taivassalon Hakkenpää, Ravintola Lilla Pärlan.
Poikkesimme siihen tunniksi haukkaamaan
pizzat, jotka olivatkin oikein hyvät.
Kelluvan ravintolan molemmilla puolilla on
"vinoparkki" asiakkaille, eli aisoja
joihin on helppo kiinnittyä.

Entinen kalankäsittelylaitos on saanut uuden
elämän ravintolana. Se on hinattu Ruotsista
paikoilleen vuonna 2020 ja ravintola on avattu
tänä kesänä.

Ja sitten matka taas jatkui tunnin pysähdyksen
jälkeen, vatsat täynnä ja vielä pala lohipizzaa
mukana.

Hakkenpäästä lähtö kello 15.15,  perillä
mökkilahdessa Rymättylän Markeluodossa
kello 16.45. Ankkuri pohjaan.

Mökkirannassa joudumme ankkuroimaan
keskelle lahtea, koska ranta on niin matala.
Kulku rantaan tapahtuu jollalla.




 

Pikku-B:llä oli kova kiire rantaan, koska
saunan takana odotti isoveljen vanha
optimistijolla. Jolla oli likainen ja vaati
perusteellisen pesun. Kaikki osat kuitenkin
löytyivät varastosta ja jolla kasattiin purjehduskuntoon.

Pikku-B osallistui kesäkuussa Turun Pursiseuran
jollakouluun, ja nyt oli osaamista ja intoa
optimistijollan käsittelyyn.

Mökkitontille ei ole satanut juuri lainkaan koko
kesänä - aurinko ja helle on polttanut kasvitkin
kuoliaaksi. Alla on kuva mustikanvarvuista.
Niitä oli isot mättäät ihan oranssina, palaneet
karrelle.

Samoin tässä kuvassa on pihlaja.
Helle on kärventänyt sen ihan kuivaksi.

Ilta oli kaunis ja seesteinen. Tuuli tyyntyi lopulta
yöksi ihan kokonaan.

Etsi kuvasta koira!
Hertta maastaoutuu hyvin kallioon ja keltaiseen
heinään. Hän oli onnellinen, kun sai tepastella
kalliolla ihan vapaana. Mökillä ei ole koskaan
tavattu käärmeitä, joten paikka on turvallinen.

Käärmeet on olleet koiran kanssa suurin pelko
koko kesän. Kyyn purema olisi viisi kiloiselle
pikkukoiralle kohtalokas.
Punkkeja on koirasta poistettu tänä kesänä
vain viisi kappaletta. Punkitkin on kuulemma
ryömineet kuivuuttaa piiloon syvemmälle maan
pintaan - mutta sieltä ne kyllä palaavat valitettavasti
takaisin, kunhan vain saadaan sadetta.

Yöllä tulee vilkuiltua Ankkurivahtia
muutaman kerran.
Ankkurissa nukkuu aina vähän koiranunta,
ja pieni pelko takaraivossa kuvittelee
ankkurin liiraavan.
Puhelimeen ladattava ilmainen Ankkurivahti
sovellus toimii hyvin ja rauhoittaa mieltä.






Torstai 5.8.2021 - Markeluoto Rymättyllä - Turku kotisatama

Lähdimme kotimatkalle Markeluodosta
kello 15.00. Ajelimme ensin Röölään, jossa
teimme huoltoa, mm. tankkaamme veneen.
Lisäksi miehistö tankattiin ravintolassa.

Röölässä jäimme vielä pienelle ruokalevolle,
kun taivas näytti niin mustalta. Sade ei sitten
kuitenkaan osunut meihin, ja mustat pilvet lopulta
katosivat. Lähdimme Röölästä kotimatkalle
kello 18.15. Pansion kotisataman laiturissa
olimme kiinni kello 21.45.

Kotivesillä Airistolla taas pitkän ajan jälkeen!

s/y Solsidanin miehistö on tyytyväisenä tämän
kesän pitkään reisuun.

Kotisatamassa oli illalla peilityyntä.

Jolla nostetaan kannelle, koska Turun Pansiossa vesi
on erittäin likaista. s/y Solsidan jää odottamaan
seuraavaa retkeä.

Mukaan kotiin otetaan vain vaatteet, pyykit ja ruoat.
Loppusiivous tehdään viikonlopun aikana.

Kuusi viikkoa matkassa. Yhteensä 42 matkapäivää.
Lähdimme juhannuksena 25.6.2021 ja saavuimme
kotiin 5.8.2021.

Matkareittimme kulki seuraavasti:

Turku - Bastholm - Örö - Hanko - Tammisaari -
Sommaröstrand - Jussarö - Elisaari Barösund -
Lähteelä Porkkala - Helsinki Katajanokka -
Suomenlinna - Vallisaari - Bågaskär -
Hanko - Rosala - Helsingholm - Taalintehdas -
Kasnäs - Birskär/Stenskär - Houtskär Näsby -
Lappo - Uusikaupunki - Katanpää -
Lootholma - Rymättylä Markeluoto - Turku

Neljä ensimmäistä viikkoa oli täyttä hellettä.
Erittäin kuumaa ja pelkkää aurinkoa. Tuulet olivat

sopivia tai välillä jopa liian kevyitä. Kovin montaa
päivää ei ollut liian kovaa tuulta, jotta sen vuoksi
olisi pitänyt jäädä laituriin. Sadetta tuli 2 - 3 kertaa
muutaman tunnin tai vain ihan pienen kuuron
verran - eli sadetta ei ollut käytännössä lainkaan.
Emme käyttäneet purjehdushousuja/-asuja
kertaakaan, eli lämmintä oli koko ajan.


Saavumme kotiin kello 23.00

Kun on ollut kuusi viikkoa matkassa, ja asunut
veneessä, koti tuntuu todella oudolta. Ensinnäkin
koko talo tuntuu valtavan suurelta ja se on niin
valkoinen, että silmiä häikäisee. Miten vähällä
tavaralla sitä tuleekin toimeen, mihin tätä kaikkea
tilaa tarvitaan? Vettä saa taas päästää kaikista
hanoista ilman "säästöä". Vessapaperia saa laittaa
pyttyyn. Yöllä ei tarvitse kuulostella, koliseeko
keula laituriin - voi vain nukkua ihan rauhassa.

Kotona odottaneen Kisun ja Hertta-koiran
jälleennäkeminen oli suloinen.
Hertta sekosi onnesta, hän pyöri ympyrää Kisun
ympärillä ja nuoli ystäväänsä päätä!
Kuusi viikkoa erossa :D

Lomavko 6/2020: Nauvo - Maisaari - Rövarholmarna (Virveli) - Houtskär Mossala - Seili - Airisto - Turku

6. LOMAVIIKKO - 25.7. - 30.7.2020

Viimeisen lomaviikon reitti kulki seuraavasti:

Nauvo - Maisaari - Rövarholmarna (Virveli) - Houtskär Mossala - Seili - Airisto - Kotisatama Turku

Sunnuntai 26.7.2020, Nauvo - Maisaari (matkapäivä #38)

   *maanantaina vietämme laituripäivän Maisaaressa

Nauvosta Maisaareen on loistava suora ränni purjehtia. Meillä oli taas hyvä tuuli, juuri oikeaan
suuntaan ja niinpä pääsimme hyvää vauhtia ihan alusta loppuun saakka. 

Olemme olleet matkalla jo yli viisi viikkoa, joten pienen väsähdyksen vuoksi jäämme kelluttelemaan
Maisaareen vielä seuraavaksikin päiväksi, koska lapset viihtyvät täällä niin hyvin.

Maisaaren laiturissa auringonlaskut näyttävät aina hienoilta!

Illalla Maarit ja Hertta käveli Maisaaren luontopolun. 

Polku on hyvin merkitty ja ihan mielekäs iltalenkki koiran kanssa.

Otimme Maisaaresta saunavuoron molemmille illoille. Maisaaren vanha Maisa-sauna on erinomainen. Siellä on hieno lämminvesisysteemi, jolloin lämmin pesuvesi tulee suihkusta ja se ei lopu. 
Lämmin vesi lämmitetään padassa, jonka sisällä kiertäää kupariputki ja vesi johdetaan padan kautta
suihkuun. Hieno systeemi, jollaista emme ole nähneet missään muualla.

Maisaaren isäntänä häärii Nakki-koira (mäyräkoira). Hertta oli innokas tapaamaan Nakkia.

Tiistai 28.7.2020, Maisaari - Rövarholmarna (Virveli)

Matka jatkuu. Hertta on todellinen sylikoira ja mieluiten hakeutuu joka tilanteessa syliin.

Ennen loman päättymistä teemme vielä pienen nostalgiamatkan. Maarit on viettänyt lapsena
hauskoja hetkiä lapsuuden perheensä kanssa Turun Urheilukalastajien seurasaaressa "Virvelissä". 
Saaren virallinen nimi on Rövarholmarna. Siihen aikaan, 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa,
vierassatamia ei käytännössä juurikaan ollut, vaan veneily tapahtui pääasiassa luonnonsatamissa.
Lapsena hauskin paikka kesässä oli Virveli, jossa tavattiin muita veneilijäperheitä ja näki kavereita.

Vaikka emme Turun Urheilukalastajiin kuulu, niin kiinnityimme pariksi tunniksi laituriin ja teimme pienen kävelyretken saaressa. Monet paikoista näytti ihan samanlaiselta, kuin 40 vuotta sitten. 

Alla kuva vuodelta 1975. Maarit perheensä kanssa Virvelin kalliolla, aurinkokellon vieressä.



Siellä se sama aurinkokello edelleen vartioi saarta ja kauniita maisemia. 

Alla oleva vanha palopumppu on edelleen mökin portaiden alla. Tällä palopumpulla 

me lapsena ruiskuttelimme toisiamme. Palopumppu oli jos silloin "vanha" ja antiikkinen,
mutta siinä se edelleen oli samassa paikassa 40 vuoden jälkeen.

Alla kuva vuodelta 1977. Maarit oikeassa reunassa koiran kanssa. Koira ei ollut meidän, mutta
haaveilin aina villakoirasta. Takana iso korkea kivi, joka on jäänyt mieleeni. Siinä oli kiinnitystappi,
johon veneitä kiinnitettiin.



Maarit 40 vuotta myöhemmin, samaisen kiven päällä vuonna 2020.

Iso ja hieno laituri on uusi. 70-luvun lopulla rannalla oli isoista kivistä rakennettu "laituri", johon veneet kiinnitettiin peräankkurilla. Veneet eivät todellakaan olleet silloin näin isoja, kuin tänä päivänä. 

Oma haaveiluni kohde lapsena oli Barlit-vene (sitä kutsuttiin silloin myös "Littoistelainen"). Olin sitä mieltä, että jos isona saisin oman Barlit-veneen, se olisi unelma.

Alla on kuva Virvelin rannasta vuonna 1977. Laiturina oli kivistä rakennettu rantapenger.
Meidän perheen vene oli tuo etualalla oleva mahonkinen meriläismallinen vene,
veneen nimi oli Marema III. 

Kuva samasta kohdasta vuonna 2020.

Jäimme "Virveliin" valmistamaan lounasta ja Pikku-B meni uimaan. Hän roikkui puomista ja 

pudottautui siitä veteen. Pikku-B sai Fammulta syntymäpäiväksi rahaa ja se investoitiin
GoPro-kameraan. Sen kanssa hän kuvasi veteenhyppyjä ja myöhemmin matkalla sukelluksia.

GoPro-kameralla videokuvaa, kun mies putoaa pommina veteen.

Turun Urheilukalastajien viiri oli tänä kesänä meidän mastossa, Maaritin isän muistoksi.

Tiistai 28.7.2020, Rövarholmarna (Virveli) - Houtskär Mossala (matkapäivä #40)

Virvelin pysähdyksen jälkeen matkaamme vielä illaksi Houtskärin Mossalaan. Mossalassa
emme ole koskaan aikaisemmin käyneet. Erittäin toimivat puitteet. Parasta oli hieno luontopolku.

Mossalassa kohdellemme osui upea sää. Ilta oli ihan tyyni ja auringonlasku kaunis.

Luontopolku oli hyvin merkitty.

Campingalueella kohtasimme taas varsin mielenkiintoisen retkeilyauton, joka oli pakko ikuistaa.

Keskiviikko 29.7.2020, Houtskär Mossala - Seili (matkapäivä #41)

Mossalasta matka jatkuu jo kotisatamaa kohti. Viimeisenä päivänä purjehdimme sivumyötäistä tuulta Seiliin, jossa olemme vierailleet viimeksi noin 15 vuotta sitten Troolari Havallalla. 

Seilissä on nyt käytössä erinomainen Asemalaituri vieraslaiturina. Myös Kirkkolaituriin saa
edelleen kiinnittyä.

Asemalaiturin rannassa oli paljon vadelmapuskia, joissa oli isoja vadelmia.

Seilissä on paljon punkkeja, me ei kylläkään nähty ainuttakaan.

Opastetulla kierroksella pääsimme tutustumaan kirkkoon ja kuulimme tarinoita Seilin menneisyydestä.

Kirkossa aidan takana oli Lepra-sairaiden osasto.

Amanda Aaltosen hautakivi. Hän joutui seiliin nuorena, 16 vuotiaana ja vietti koko elämänsä saarella.

Nykykäsityksen mukaan Amandalla oli vain vaikea murrosikä, mutta hänet diagnosoitiin mielisairaaksi.

Lähtöpäivän aamuna satoi hetken vettä, mutta ilma kirkastui jo puolenpäivän aikaan.

Olimme aamupäivällä vielä opastetulla kierroksella saaressa,  jonka jälkeen siirryimme Airistolle huoltohommiin: septin tyhjennys, veden ja dieselin tankkaus. 

Torstai 30.7.2020, Seili - Airisto Strand - Kotisatama Turku (matkapäivä #42)

Viimeinen matkapäivä Seilistä Airisto Strandin kautta kotisatamaan Turkuun. Upea aurinkoinen ilma
päätti meidän kuuden viikon meriseikkailun.

Alla ystäväni nappaama kuva ylhäältä kalliolta, kun olimme rantautumassa Airiston vieraslaituriin.

Loppumatkasta tuulikin tyyntyi ihan lopullisesti, ja purjeet otettiin alas.

Ryhdyimme pakkaamaan tavaroita.

Kotisatamassa. Kiitos! Upea mahdollisuus viettää kuusi viikkoa Solsidanissa ja kauniissa saaristossa!

Ilmat olivat hyvät, satoi vain hyvin harvoin, ja yleensä sade tuli yöllä. Pääosin ilmat olivat lämpimät ja aurinkoiset. Tänä vuonna purjehdimme lähes kaikki etapit myötäisissä tuulissa, koska meillä ei ollut mitään pakotettuja reittejä eikä aikatauluja.

Haluatko lukea edellisen viikon retkestä?

Lue tästä viikko nro 5 >>