Torstaina tehtiin koko päivän töitä iltaan saakka, eikä ehditty yhtään järjestellä lähtöä. Juhannusaattona perjantaina sitten vasta pakattiin, tehtiin ruokaostokset, roudattiin tavarat veneelle. Päästiin lähtemään rannasta kello 18.30. Tuuli oli tyyni aivan alkumatkasta, loppumatkan olisi purjeilla jo päässyt, mutta ei enää jaksettu... konevoimalla siis eteenpäin. Perillä Rymättylän Markeluodon mökkilahdessa klo 22.30, johon jäimme ankkuriin (rantaan saakka ei päästä, ja muutama vuosi sitten väärin asennettu poiju on liian lähellä rantaa).
Vaikka oli jo myöhä kun saavuttiin, lapset halusivat vielä kokeilla uutta sup-lautaa, joka
hankittiin kesälomamatkan iloksi.
hankittiin kesälomamatkan iloksi.
Yö nukuttiin huonosti, kuten aina ankkurissa. Tuuli räpsytti, koputti ja häiritsi unta, ja oli pakko kuunnella ottaako pohja kiinni / ollaanko liirattu. Ainainen epämukavuus ankkuriyöpymisissä.
Lauantai juhannuspäivä, 24.6.2017, Mökkilahti - Maisaari
Satoi vettä koko päivän. Porukka oli apaattista. Isompia lapsia oli turha yrittää houkutella ulos veneestä. Sateella ja jatkuvasti voimistuvassa tuulessa oli hankala kulkea pikkujollalla
veneestä maihin.
veneestä maihin.
Hertan kanssa käveltiin kallioilla ja hän oli niin iloinen kun sai pomppia ihan vapaana.
Iltapäivällä sitten tuli äkkilähtö, tuuli oli yltynyt koko päivän ja huomasimme että vene oli liirannut vähän matkaa rantaan päin, kovan tuulen vuoksi. Äkkiä ankkuri ylös ja kone käyntiin, satoi vettä tietenkin ja tuuli painoi kovin vastaan ankkurin nostajia. Yltyvässä tuulessa, noin 16-18 m/s, ajomme suojaan Maisaaren laituriin. Laiturissa tuli rauhallisempi yöuni.
Sunnuntai 25.6.2017, Maisaari - Korppoo Verkan
Aamulla ilma oli kirkastunut, sade ja tuuli loppunut. Lapset sup-lautailivat ja iso-B teki kierroksen kumiveneellä. Moottori korjattiin ennen lomalle lähtöä (cd4-puola oli hajonnut, korjaus huoltoineen 420€) ja nyt moottori toimi hyvin.
Iso-B pesi kannen (mökkilahdessa on savipohja, ja ankkurin noston jälkeen paikat on savessa). Maarit järjesteli loput tavarat paikoilleen, nyt on kaikki tulevan viiden viikon tavarat löytäneet
oman paikkansa.
oman paikkansa.
Lähdimme iltapäivällä Maisaaresta. Katsoimme tarkasti tuulitiedot Windgurusta, lounaistuuli piti olla ennusteen mukaan noin 10-14 m/s. Olemme menossa Ahvenanmaan suuntaan ja tavoitteena päästä Ruotsin puolelle loman alkuviikkoina. Lähdimme siis Korppoon suuntaan, joka oli kuitenkin virhevalinta tuulen osalta. Kartalla reitti näytti järkevältä, mutta käytännössä se ei ollut sitä lainkaan.
Alkupuolen matkasta menimme purjeilla sivuvastaista, loppumatkan tuuli muuttui niin vastaiseksi ja kovaksi, että etenimme konevoimin.
Tuuli kiersi saarten välistä niin, että vaikka menimme mistä rännistä tahansa, jatkuva vastatuuli seurasi meitä. Alkumatkasta tuuli oli noin 15 m/s, mutta matkan puolivälissä pahimmillaan 22 m/s. Hinauksessa ollut kumivene meni matkan aikana kahdesti ympäri. Kovassa tuulessa sitä oli vaikea saada takaisin oikeinpäin. Muutenkin kannella olleet sup-lauta ym tavarat piti matkalla kiinnittää entistä paremmin. Oli kyllä mahdottoman kova tuuli! Vihdoin illansuussa perillä Verkanilla, jossa olikin vain muutama vene. Sataman piti olla täysin tuulen suojassa, mutta kyllä se tuuli tähänkin lopulta osui jonkin verran. Pääsimne kuitenkin hyvin rantaan, kun aika vauhdilla tultiin. Puolenyön aikaan tuuli tyyntyi ja Verkanin laituri on hyvä.
Alkupuolen matkasta menimme purjeilla sivuvastaista, loppumatkan tuuli muuttui niin vastaiseksi ja kovaksi, että etenimme konevoimin.
Kuvan otti Rymättylän rännissä s/y Kaminamin Merenneito (http://matkallamerenneidoksi.blogspot.fi/) |
Tuuli kiersi saarten välistä niin, että vaikka menimme mistä rännistä tahansa, jatkuva vastatuuli seurasi meitä. Alkumatkasta tuuli oli noin 15 m/s, mutta matkan puolivälissä pahimmillaan 22 m/s. Hinauksessa ollut kumivene meni matkan aikana kahdesti ympäri. Kovassa tuulessa sitä oli vaikea saada takaisin oikeinpäin. Muutenkin kannella olleet sup-lauta ym tavarat piti matkalla kiinnittää entistä paremmin. Oli kyllä mahdottoman kova tuuli! Vihdoin illansuussa perillä Verkanilla, jossa olikin vain muutama vene. Sataman piti olla täysin tuulen suojassa, mutta kyllä se tuuli tähänkin lopulta osui jonkin verran. Pääsimne kuitenkin hyvin rantaan, kun aika vauhdilla tultiin. Puolenyön aikaan tuuli tyyntyi ja Verkanin laituri on hyvä.
Laivakoira Hertalla on uusi merihenkisen venepeti kesäloman kunniaksi.
PS. Blogin päivittäminen on osoittautunut haasteelliseksi ajanpuutteen vuoksi. Sisällöt tuotetaan sen vuoksi tänä kesänä kännykällä Blogspot-appilla ja kuvien / tekstien laatu ei ole sen vuoksi paras mahdollinen.