Keskiviikko 21.7.2021 - Helsingholm - Taalintehdas (matkapäivä #27)
Lähdimme Helsingholmista kello 13.00, kohti
Taalintehdasta. Purjehdimme erinomaisen
kivaa myötätuulipurjehdusta kohti Taalintehdasta,
jonne saavuimme kello 15.15.
Olimme saaneet houkuteltua kotona olevan
nuorison tapaamaan meitä Taalintehtaalle.
Lövön sillan alitus tuntuu aina jännittävältä.
Sillan korkeus on 19 metriä ja meidän masto on
18,5 metriä, joten väliin ei kovin paljon jää tyhjää.
Laskemme purjeet jo hyvissä ajoin ennen siltaa,
koska väylä on kapea ja kiemurainen.
Taalintehtaan vierassatama on kiva, olemme
olleet täällä useana vuonna. Olemme ottaneet
lapsia kyytiin tai lähettäneet heitä kotiin, koska
bussiyhteydet toimivat Turkuun hyvin.
Kaksi hyvää ruokakauppaa ja satamassa on
hyvät mahdollisuudet pyykinpesuun.
Nyt vierassatama on uudistunut - uudet laiturit
ja uusi satamakonttori ja laiturilla oleva tyylikäs
ravintola. Laitureilta on poijut poistuneet ja
tilalle on tullut aisapaikkoja.
Saapuessamme olimme IHAN VARMOJA, että
kello 15 satamassa on tyhjiä paikkoja.
Ei ole! Ei yhtään ainuttakaan! Olimme täysin
pöyristyneitä, koska itsevarmasti TIESIMME,
että Taalintehtaalle kyllä aina mahtuu.
Uuden satamakonttori/ravintola-rakennuksen
takana oli laiturinpätkä tyhjillään, joka on varattu
vuokraveneille. Vuokraveneiden vaihtopäivä on
lauantai (ja nyt elettiin keskiviikkoa), joten saimme
luvan jäädä vuokravenelaituriin. Noin 15 minuutin
sisällä koko vuokravenelaituri on täyttynyt meidän
jälkeemme muista iltapäivän saapujista.
Ihmettelimme ja päivittelimme, miten Taalintehdas
onkin nyt näin suosittu.
Saimme sittemmin luvan jäädä vuokraveneiden
laituriin koko vierailumme ajaksi, perjantaihin
aamupäivään saakka.
Nälkä on taas jo kova, joten suuntaamme
kulkumme rannan ravintolaan!
Jotta totuus ei unohtuisi, kerrottakoon vielä,
että meidän kuuden viikon yhtäjaksoinen
lomapurjehdus edellyttää aina välillä myös
työntekoa. Onneksi molempien työt kesäaikaan
ovat sellaisia, joita voidaan tehdä etänä.
Kunhan nettiyhteys toimii, hommat pyörii.
Torstai 22.7.2021 - Koko päivä Taalintehtaalla (matkapäivä #28)
Taalintehtaan historialliset rakennukset ovat hienoja.
Puistoissa on myös kivat koirantalutus mahdollisuudet.
Ja sitten päivän KOHOKOHTA!
Saimme meidän nuorison vieraaksemme.
Kävimme yhdessä syömässä ja istuskelimme
veneen sitlootassa juttelemassa.
Kyllä oli niin kova ikävä heitä. Vaatii kyllä
paljon tottumista, että koko perhe ei ole
mukana lomapurjehduksella. Me olemme veneilleet
perheenä 15 vuotta, lapset ovat olleet pienestä
saakka koko kesän veneellä, yleensä 5 - 6 viikkoa
yhtäjaksoisesti. Venereissut ovat aina hitsanneet
koko perhettä yhteen, koska veneellä on tehty
asioita yhdessä.
Kukaan ei kertonut etukäteen, miten vaikeaa on
"lapsista luopuminen", kun he aikuistuvat ja
alkavat elää omaa elämäänsä. Se on haastava
elämänvaihe meille vanhemmille.
Illalla pyykkäsimme muutaman koneellisen
pyykkiä, niin että kaikki vaatteet ovat taas
puhtaina ja kaapissa. Matka voi taas jatkua.
Hyvää yötä Taalintehtaalta!
Perjantai 23.7.2021 - Taalintehdas - Kasnäs (matkapäivä #29)
Lähtö Taalintehtaalta kello 11.15 (tästä on tullut
meidän vakio aika) - perillä Kasnäsissä klo 13.00.
Koko viikon on tuullut aika kovaa. Päätämme
siirtyä vain pikku matkan Kasnäsiin. Patrikilla
oli lisäksi muutamia työasioita, jotka oli pakko
hoitaa, joten ajamme koneella tuon siirtymän ja
hän teki työasioita sisällä koko matkan ajan.
Kasnäs ei sinäänsä meitä kovin paljon paikkana
kiinnosta, mutta yritämme järjestää ohjelmaa
Pikku-B:lle ja Kasnäsin uimahalli on kiva
aktiviteetti 12-vuotiaalle.
Taas Lövön sillan alta, nyt toiseen suuntaan ja
siltapalkkeja hipoen :D
Apukuskin kanssa ajellaan kaksistaan tämä etappi.
Iltapäivällä kävimme uimahallissa polskimassa.
Uimahallia on viime kerran jälkeen laajannettu ja
sinne on ilmestynyt uusi ulkouima-allas.
Koko Kasnäs on hieno iso kokonaisuus,
jonne on rohkeasti rakennettu aikamoinen matkailu-
keidas! Uimahalli on todella siisti ja itse olen aina
tykännyt Kasnäsin altaista, koska ne ovat niin
lämpimiä.
Patrik kävi rannan kalakaupassa, jossa oli hieno
valikoima mereneläviä! Näistä aineksista laivakokki
loihti kaikkien aikojen illallisen miehistölle!
"Se mikä saaristotunnelmassa hävittiin, se
illallis antimissa voitettiin".
- Patrikin Kasnäs-sananlasku.
Patin venekeittiössä #venekokkaus
paistettua siikaa hollandaise-kastikkeella, uusia
perunoita, katkarapuja ja ostereita.
Lisukkeena "mummon kurkkuja" sekä
höyrytettyjä & voissa paistettua kukkakaalia
ja porkkanaa.
Illalla taivaalla oli erityisen hieno kuutamo.
Lauantai 24.7.2021 - Kasnäs - Birskär/Stenskär (matkapäivä #30)
Lähtö aamulla kello 11.15 (taas sattumalta meidän
vakio-aikaan), perillä Birskärissä kello 16.15.
Erinomainen, hieno purjehduspäivä! Hyvää tasaista
sivumyötäistä tuulta noin 7-8 m/s - ja me etenimme
kuin juna 5-7 solmun vauhtia! Tällaisia päiviä
lisää, kiitos.
Birskär on Stenskäriä vastapäätä ja saman
yrittäjän satama. Stenskärissä olemme olleet
aikaisemminkin, mutta Birskärin puoli oli
meille ihan uusi laituri. Ihme kyllä, laiturissa
oli tilaa. Matkalla ohitimme Gullkronan,
ja se oli aivan tupaten täynnä.
Saapuessamme Birskäriin, koimme hetkellisen
hämmennyksen - MITEN tähän laituriin ajetaan?
Katso kuvat alla. Kun lähestyimme laituria,
meidän vasemmalla puolella on ohuita viittoja,
itä- ja länsi-viittapari sekä pohjoisviitta.
Me pysäytämme veneen ja ryhdymme
kinastelemaan, miten laituriin ajetaan - ajetaanko
itä-länsi viittaparin keskeltä (kuten kai loogista
olisi)? Katsomme merikorttia ja siinä näkyy kari
rannan läheisyydessä. Olemme jo ajamassa viittojen
välistä, mutta sitten kuitenkin ajamme niin, että
kaikki nämä kolme viittaa jäävät meidän vasemmalle
puolelle. Huh huh! Onneksi tehtiin oikea ratkaisu.
Nimittäin keltaisella X:llä merkityssä kohdassa on
kivi. Noin puolituntia meidän jälkeen saapunut
moottorivene täräytti suoraan tuohon kiveen.
He olivat ihan samaa mieltä, että itä-länsiviitan
välistä ajetaan...
Todella hämmentävä merkintä. Myöhemmin kävi
ilmi, että ilmeisesti yksi viitta oli katkennut,
ja siitä näkyi vain pieni tynkä itäviitan vieressä.
Birskär on idyllinen ja kiva satama. Kaunis luonto
ja ihanat kalliot saaren toisella puolella.
Erityistä plussaa vielä poijuista, joita oli
Birskär/Stenskär lahden keskellä! Jos tulee vaikka
myöhään ja satama on täynnä, nuo poijut ovat
erinomaisen kivat. Poijuihin jäikin yöpymään
monta venettä.
Meidän miehistö ahtautui kumiveneeseen,
ja ajelimme katsomaan Stenskärin puolelle.
Illalla Hertta-koira pääsi näköala-parturiin.
Peikko-turrikka parturoitiin salonkikelpoiseksi
ketunpoikaseksi. Hän ei pidä toimituksesta, tai
suoraan sanottuna hän vihaa sitä. Samalla
leikattiin myös kynnet - tupla-bonus-inhokki!
Todellinen kauhujen ja kidutusten saari.
Pikku-B kaipaa jotain tekemistä ja haastetta.
Seuraavan yön haasteeksi hän keksi, että aikoo
yöpyä mastoon kiinnitetyssä riippukeinussa.
No sehän sopii. Hyttysten juhla-ateria bakkanaalit
alkakoon... Riippumatto varusteltiin istumatyynyillä,
peitolla, tyynyillä, hyttysverkolla. Ja tietysti
kännykkä-laturilla.
Joskus kello 04 aikaan yöllä joku kömpi viereeni...
ettei vaan olisi ollut riippumatossa yöpyjä :D
