Lomavko 5/2020: Jurmo - Börstö - Hanko - Högsåra Kejsarhamn - Nauvo

 5. LOMAVIIKKO - 18.7. - 24.7.2020

Tämän viikon reitti kulki seuraavasti:
Jurmo - Börstö - Hanko - Högsåra Kejsarhamn - Nauvo

Lauantai 18.7.2020, Jurmo - Borstö (matkapäivä #30)

Jurmosta jatkoimme matkaa Börstöön, jossa emme ole koskaan aikaisemmin käyneet.
Matka sujui mukavassa sivumyötäisessä tuulessa. Tänä kesänä olemme pääasiassa päässeet
myötäisellä, koska reittivalinnat ovat olleet ihan vapaita. Ei ole painetta mennä mihinkään
tietyyn paikkaan, vaan saamme kulkea sinne minne tuuli parhaiten meidät vie. Aikatauluja
ei ole, koska on kuusi viikkoa aikaa...

Olemme iloisia, että kävimme Borstössä. Hieno kohde, kannattaa ehdottomasti käydä!



Leppoisaa sivumyötäistä tuulta.






Borstössä on hyvin tilaa, kiinnityimme laituirin päähän. Borstö ei ole niin "suosittu" paikka,
kuin moni muu ja sen vuoksi tilaa oli hyvin. Monesti näistä vähän vähemmän suosituista
paikoista voi löytää hienoja helmiä - kuten esimerkiksi tämä Borstö!








Lähdimme tutkimaan saarta ja kävelimme saarella merkityn luontopolun.
Ihan ensimmäiseksi kävimme tervehtimässä Borstögummaa kallion laella.

BORSTÖGUMMA
Tämä "patsas" on laivan keulakuva, jonka oletetaan kuuluneen ruotsalaiseen 1700-luvun
sotalaivaan. Keulakuva löydettiin jäältä Borstön edustalta joskus 1800-luvun puolivälissä
ja sijoitettiin korkealle paikalleen vartioimaan saarta ja tarkkailemaan kulkuväylää.
Borstögummasta on muodostunut koko saaren tunnuskuva ja maamerkki. Keulakuva on
restauroitu kaksi kertaa museoviraston toimesta.





MUISTOMERKKI
"Purjehtiminen on välttämätöntä, eläminen ei ole välttämätöntä."
"Vuonna 1984 paljastettiin juhlallisin menoin muistomerkki Borstön vesillä menehtyneiden
merenkulkijoiden muistoksi. Muistomerkki symbolisoi talonpoikaispurjehduksen aikaa
sekä niitä saariston merimiehiä, jotka ovat purjehtineet maailman meriä. Reliefi on
Alla Kerisalo-Johanssonin tekemä."











Luntopolulle kehoitettiin pukemaan kumisaappaat käärmeiden varalta, joita luontopolulla
varoiteltiin runsaasti olevan. Me emme kuitenkaan onnistuneet näkemään ainoatakaan.

Houkuttelimme vastahakoisen Pikku-B:n mukaan  luotopolulle "käärmepalkkiolla",
lupasimme maksaa 10€ ensimmäisestä hänen näkemästä käärmeestä ja siitä seuraavista
käärmeistä 2€/kappale. Ei näkynyt yhtään, tuli halvaksi.
Jätimme jopa Hertta-koiran veneeseen käärmeiden pelossa. Käärmeenpurema on
pikkukoiralle hengenvaarallinen, eikä täältä ulkosaaristosta ihan heti päästä eläinlääkäriin.















Laivakoira Hertan eloa... Häntä ei luontopolulle tällä kertaa päästetty, mutta hän lomailee 
veneessäkin ihan mielellään. Punkkeja ei ole tänä kesänä koirassa ollut ollenkaan.
Vain yksi kiinnittynyt ja pari on saatu kiinni kävelemässä.
Hertalla ei ole punkkimyrkkyjä, vain yrttipohjaista punkkikarkotetta. Ilmeisesti ollaan onnistuttu
välttämään punkkipusikot, tuskin punkit kuitenkaan vähentyneet ovat.







Sunnuntai 19.7.2020, Borstö - Hanko (matkapäivä #31)

Borstöstä jatkamme matkaa Hankoon, joka on tämän kesälomareissun itäisin kääntymispiste.
Kevyellä sivumyötäisellä tuulella mennään. Borstö - Hanko väli kestää meillä 6,5 tuntia.




Tuuli oli niin kevyttä ja leppoisaa, että miehistöllä oli purjehduksen aikana mahdollisuus
pestä kantta ja tehdä pientä siivoustyötä.




Hangossa oli vielä tilaa, vaikka saavuimmekin myöhään iltapäivällä. Saimme paikan laiturin
päädystä.








Ja taas toistuu sama, kuin muinakin päivinä. Nälkäinen miehistö ryntää kuin sudet rannan
ravintolaa syömään. Tässä isä ja poika odottelee hampurilaisia saapuvaksi.



Hangon rantaputiikit ovat kivoja ja avoinna myöhään iltaa saakka. Tällä kertaa me investoimme
vain uuden punaisen pipon Patille.








Tämän kesälomablogin edellisessä tekstissä ihmettelin, miksi kesäkaupunkien pikkukaupat
ja -putiikit menevät heinäkuussa, parhaaseen sesonkiaikaan kiinni niin aikaisin...?
Alla yksi esimerkki. Innokkaita asiakkaita ostohousut jalassa oli oven takana. Harmi juttu,
ettei millään osuta Hankoon noihin päiviin, eikä aikoihin.



Olimme sopineet Hankoon treffit Kivisillan pariskunnan kanssa, joilla oli 10 viikkoa
vanha silkkiterrierin pentu Saga mukana purjeveneessä. Heillä oli ihan samanlainen tilanne
kuin meilläkin Hertan kanssa neljä vuotta sitten, pikku silkkipentu vietti ensimmäiset viikkonsa
uudessa kodissaan purjeveneessä. Oli mukava tavata heitä kahtena Hanko-päivänä ja 
lajitoverit saivat leikkiä yhdessä. Herttakin suhtautui pentuun hienosti ja villi Saga-pentu oli
todella mainio!








Maanantai 20.7.2020, Hanko - Högsåra Kejsarhamn (matkapäivä #32)

Sääennuste näyttää tulossa olevaa kovaa tuulipäivää, ja meidän on ehdittävä sitä ennen Nauvoon.
Patin on tehtävä parin päivän Turku-Pietarsaari-Turku -retki ja me jäämme Pikku-B:n kanssa
kahdestaan nauttimaan Nauvosta.

Mutta sitä ennen vielä, teemme yhden päivän pysähdyksen Högsåran Kejsarhamniin.

Hangosta Högsåraan oli taas jälleen kerran sivumyötäinen upea tuuli. Nyt pääsimme hyvää
vauhtia ja päivä oli purjehduksen kannalta todella hieno. Lähdimme Hangosta vasta iltapäivällä
kello 16.00 ja olimme perillä Högsårassa illalla kello 20.30. 




Purjehduksen kannalta Hanko - Högsåra oli yksi kesäloman parhaita. Sivu- tai sivumyötäistä tuulta
oli tarpeeksi ja vene kulki hienosti!





Ostimme Hangosta mukaan mansikoita ja söimme ne kermavaahdon kanssa.


Pikku-B halusi vielä iltauinnille Högsåran hiekkarannalle. Auringonlasku oli hieno ja ilta oli kaunis!











Högsåra aamulla, ennen meidän lähtöä Nauvoon.




Tiistai 21.7.2020, Högsåra - Nauvo (matkapäivä #33)

    *Nauvossa vietimme neljä laituripäivää

Hågsårasta pääsimme Paraisten portille saakka mahtavasti purjeilla, hyvä tuulensuunta ja tarpeeksi
voimakas meille! Kivaa purjehdusta taas!
Loppumatka Paraisten portilta saakka oli vastatuulta ja tulimme konevoimalla.












Saavuimme Nauvoon iltapäivällä kello 15 aikoihin ja viimeinenkin Nauvon paikka oli täynnä!
Meillä oli tarkoitus pysäköidä Nauvoon muutamaksi päiväksi, koska Pati lähtee Bussilla
käymään Turussa. Paikka on siis ihan pakko saada jostain kolosta! 

Kiinnitymme väliaikaisesti ravintolalaiturin päädyssä olevaan poijuun, joka on sekin jo
varattu. Lälhdemme tiedustelemaan satamapojilta paikkaa.
Täytyy sanoa, että Nauvon satamapojilla on asenne kohdillaan. Luultavasti heidät on ohjeistettu
ottamaan jokainen vene satamaan ja järjestämään paikka jostain vaikka väkisin.
Niinpä meille tarjotaan rannansuuntaista lastauslaituria. Siirrymme sitten siihen.
Seuraavaksi päiväksi on luvattu kovaa tuulta (noin 15 m/s), ja kuulemme monen suunnittelevan
laituripäivää seuraavalla päivälle. Me taas varaudumme siirtämään aamulla veneen pois 
lastauslaiturilta, kunhan joku normaalipaikka vapautuu.

Nauvo on kuitenkin niin tupaten täynnä, ettei paikkojakaan oiken tunnu vapautuvan. Niinpä
satamapojilta saamme luvan jäädä lastauslaiturille.

Olemme todellakin aitiopaikalla. Tässähän on mukava istua kahvilla sitlootassa ja
Nauvossa ei yksikään ihminen kävele satamassa, ettei me häntä nähtäisi :D
Ei tuo paikka ihan oikeasti mitenkään huono ollut. Ei meitä ohikulkijat häirinneet,
eikä veneeseen mitään ääntä rannasta kuulunut. Meitä ei yleensäkään muut ihmiset
häiritse... meillä on kolme lasta, ja sietokykymme kaikenlaiseen säätöön on kehittynyt
suvaitsevaiseksi.

Kuvassa alla on menossa Hertan tähystys- / kyttäysvuoro.
Hänellä riittää ohjelmaa koko päiväksi, koska laiturilla kävelee paljon kiinnostavia nelijalkaisia.













Perjantaina 24.7. tapaamme ystäviä, Anua ja lapsia! Kiva päivä yhdessä. Käymme syömässä,
istumme höpöttämässä, lapset touhuavat yhdessä. Ilmakin sattui olemaan hieno, joten mikäs tässä!






Vahti- ja tähystysvuorosta on nyt tauko. Jalat suoraksi ja sohvalle makaamaan!






Nauvon torilla on kiva pieni koju, Jenni´s Garden, josta löytyi veneen sitlootaan uudet istuintyynyt. Vanhat olivat ihan kulahtaneet ja meillä oli ollut etsinnässä uudet. Nyt löytyi hienot, 8 kpl ja
olivat lisäksi kierrätyspuuvillaa.




Tässä uudet istuintyynyt esittelyssä. Salt/Sand -tyynynpäälliset on ostettu Nauvosta jo aikaisemmin keväällä.



Nauvon rannassa on kärryt vapaasti lainattavissa kauppareissuja varten.





Iltoja äidin kanssa kahdestaan. Haetaan ruokaa grilliltä (ei tietenkään kokata mitään).
Illalla pelataan vähän pelejä ja korttia.












Sitten tulikin Pikku-B:lle onnenpäivä! Nimittäin hänen paras kaveri C tuli meidän mukaan
kolmeksi päiväksi. Puuhaa riitti yhdessä... kumiveneellä ajelua, uimista, suppailua, pelaamista...
Nyt loppui se äidin kimpussa "nysväily" :D


















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti