Lomavko 6/2020: Nauvo - Maisaari - Rövarholmarna (Virveli) - Houtskär Mossala - Seili - Airisto - Turku

6. LOMAVIIKKO - 25.7. - 30.7.2020

Viimeisen lomaviikon reitti kulki seuraavasti:
Nauvo - Maisaari - Rövarholmarna (Virveli) - Houtskär Mossala - Seili - Airisto - Kotisatama Turku

Sunnuntai 26.7.2020, Nauvo - Maisaari (matkapäivä #38)

   *maanantaina vietämme laituripäivän Maisaaressa

Nauvosta Maisaareen on loistava suora ränni purjehtia. Meillä oli taas hyvä tuuli, juuri oikeaan
suuntaan ja niinpä pääsimme hyvää vauhtia ihan alusta loppuun saakka. 







Olemme olleet matkalla jo yli viisi viikkoa, joten pienen väsähdyksen vuoksi jäämme kelluttelemaan
Maisaareen vielä seuraavaksikin päiväksi, koska lapset viihtyvät täällä niin hyvin.













Maisaaren laiturissa auringonlaskut näyttävät aina hienoilta!




Illalla Maarit ja Hertta käveli Maisaaren luontopolun. 
Polku on hyvin merkitty ja ihan mielekäs iltalenkki koiran kanssa.









Otimme Maisaaresta saunavuoron molemmille illoille. Maisaaren vanha Maisa-sauna on erinomainen. Siellä on hieno lämminvesisysteemi, jolloin lämmin pesuvesi tulee suihkusta ja se ei lopu. 
Lämmin vesi lämmitetään padassa, jonka sisällä kiertäää kupariputki ja vesi johdetaan padan kautta
suihkuun. Hieno systeemi, jollaista emme ole nähneet missään muualla.





Maisaaren isäntänä häärii Nakki-koira (mäyräkoira). Hertta oli innokas tapaamaan Nakkia.




Tiistai 28.7.2020, Maisaari - Rövarholmarna (Virveli)

Matka jatkuu. Hertta on todellinen sylikoira ja mieluiten hakeutuu joka tilanteessa syliin.






Ennen loman päättymistä teemme vielä pienen nostalgiamatkan. Maarit on viettänyt lapsena
hauskoja hetkiä lapsuuden perheensä kanssa Turun Urheilukalastajien seurasaaressa "Virvelissä". 
Saaren virallinen nimi on Rövarholmarna. Siihen aikaan, 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa,
vierassatamia ei käytännössä juurikaan ollut, vaan veneily tapahtui pääasiassa luonnonsatamissa.
Lapsena hauskin paikka kesässä oli Virveli, jossa tavattiin muita veneilijäperheitä ja näki kavereita.

Vaikka emme Turun Urheilukalastajiin kuulu, niin kiinnityimme pariksi tunniksi laituriin ja teimme pienen kävelyretken saaressa. Monet paikoista näytti ihan samanlaiselta, kuin 40 vuotta sitten. 

Alla kuva vuodelta 1975. Maarit perheensä kanssa Virvelin kalliolla, aurinkokellon vieressä.



Siellä se sama aurinkokello edelleen vartioi saarta ja kauniita maisemia. 




Alla oleva vanha palopumppu on edelleen mökin portaiden alla. Tällä palopumpulla 
me lapsena ruiskuttelimme toisiamme. Palopumppu oli jos silloin "vanha" ja antiikkinen,
mutta siinä se edelleen oli samassa paikassa 40 vuoden jälkeen.



Alla kuva vuodelta 1977. Maarit oikeassa reunassa koiran kanssa. Koira ei ollut meidän, mutta
haaveilin aina villakoirasta. Takana iso korkea kivi, joka on jäänyt mieleeni. Siinä oli kiinnitystappi,
johon veneitä kiinnitettiin.



Maarit 40 vuotta myöhemmin, samaisen kiven päällä vuonna 2020.







Iso ja hieno laituri on uusi. 70-luvun lopulla rannalla oli isoista kivistä rakennettu "laituri", johon veneet kiinnitettiin peräankkurilla. Veneet eivät todellakaan olleet silloin näin isoja, kuin tänä päivänä. 
Oma haaveiluni kohde lapsena oli Barlit-vene (sitä kutsuttiin silloin myös "Littoistelainen"). Olin sitä mieltä, että jos isona saisin oman Barlit-veneen, se olisi unelma.

Alla on kuva Virvelin rannasta vuonna 1977. Laiturina oli kivistä rakennettu rantapenger.
Meidän perheen vene oli tuo etualalla oleva mahonkinen meriläismallinen vene,
veneen nimi oli Marema III. 



Kuva samasta kohdasta vuonna 2020.






Jäimme "Virveliin" valmistamaan lounasta ja Pikku-B meni uimaan. Hän roikkui puomista ja 
pudottautui siitä veteen. Pikku-B sai Fammulta syntymäpäiväksi rahaa ja se investoitiin
GoPro-kameraan. Sen kanssa hän kuvasi veteenhyppyjä ja myöhemmin matkalla sukelluksia.




GoPro-kameralla videokuvaa, kun mies putoaa pommina veteen.


Turun Urheilukalastajien viiri oli tänä kesänä meidän mastossa, Maaritin isän muistoksi.




Tiistai 28.7.2020, Rövarholmarna (Virveli) - Houtskär Mossala (matkapäivä #40)

Virvelin pysähdyksen jälkeen matkaamme vielä illaksi Houtskärin Mossalaan. Mossalassa
emme ole koskaan aikaisemmin käyneet. Erittäin toimivat puitteet. Parasta oli hieno luontopolku.









Mossalassa kohdellemme osui upea sää. Ilta oli ihan tyyni ja auringonlasku kaunis.



Luontopolku oli hyvin merkitty.


Campingalueella kohtasimme taas varsin mielenkiintoisen retkeilyauton, joka oli pakko ikuistaa.




Keskiviikko 29.7.2020, Houtskär Mossala - Seili (matkapäivä #41)

Mossalasta matka jatkuu jo kotisatamaa kohti. Viimeisenä päivänä purjehdimme sivumyötäistä tuulta Seiliin, jossa olemme vierailleet viimeksi noin 15 vuotta sitten Troolari Havallalla. 

Seilissä on nyt käytössä erinomainen Asemalaituri vieraslaiturina. Myös Kirkkolaituriin saa
edelleen kiinnittyä.
























Asemalaiturin rannassa oli paljon vadelmapuskia, joissa oli isoja vadelmia.
Seilissä on paljon punkkeja, me ei kylläkään nähty ainuttakaan.



Opastetulla kierroksella pääsimme tutustumaan kirkkoon ja kuulimme tarinoita Seilin menneisyydestä.







Kirkossa aidan takana oli Lepra-sairaiden osasto.



Amanda Aaltosen hautakivi. Hän joutui seiliin nuorena, 16 vuotiaana ja vietti koko elämänsä saarella.
Nykykäsityksen mukaan Amandalla oli vain vaikea murrosikä, mutta hänet diagnosoitiin mielisairaaksi.








Lähtöpäivän aamuna satoi hetken vettä, mutta ilma kirkastui jo puolenpäivän aikaan.
Olimme aamupäivällä vielä opastetulla kierroksella saaressa,  jonka jälkeen siirryimme Airistolle huoltohommiin: septin tyhjennys, veden ja dieselin tankkaus. 






Torstai 30.7.2020, Seili - Airisto Strand - Kotisatama Turku (matkapäivä #42)

Viimeinen matkapäivä Seilistä Airisto Strandin kautta kotisatamaan Turkuun. Upea aurinkoinen ilma
päätti meidän kuuden viikon meriseikkailun.







Alla ystäväni nappaama kuva ylhäältä kalliolta, kun olimme rantautumassa Airiston vieraslaituriin.















Loppumatkasta tuulikin tyyntyi ihan lopullisesti, ja purjeet otettiin alas.
Ryhdyimme pakkaamaan tavaroita.



Kotisatamassa. Kiitos! Upea mahdollisuus viettää kuusi viikkoa Solsidanissa ja kauniissa saaristossa!
Ilmat olivat hyvät, satoi vain hyvin harvoin, ja yleensä sade tuli yöllä. Pääosin ilmat olivat lämpimät ja aurinkoiset. Tänä vuonna purjehdimme lähes kaikki etapit myötäisissä tuulissa, koska meillä ei ollut mitään pakotettuja reittejä eikä aikatauluja.



Haluatko lukea edellisen viikon retkestä?

Lue tästä viikko nro 5 >>













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti