Pähkinäisistä lähtö aamulla kello 10.30, menemme Röölään tankkaamaan (matka 1,5 tuntia).
Tankkaamme polttoainetta 100 litraa. Polttoainetta ei ole koko kesän aikana kovin paljon kulunut,
eikä tankki nytkään tyhjä ollut.
Röölästä jatkoimme matkaa kohti mökkirantaa, Markeluoto Rymättylässä.
Vesi on nyt todella alhalla, joku jossain rannassa sanoi, että noin 40 - 50 cm normaalia
alempana.
Lähestyessämme poijua normaalia reittiä pitkin, yht´äkkiä kuuluu rytinää ja tärinää.
Sydän hakkaa ja kädet tärisee! Pamahdimme pohjaan (kivelle ?), mutta pomppaamme
siitä pois samantien. Onneksi ajoimme hiljaa, vain parin solmun nopeutta.
Patrik on edelleen sitä mieltä, että yritämme mennä varovasti poijuun...
Maarit kirkuu, että ei varmasti mennä sinne päinkään!
No, yritämme kuitenkin lähestyä poijua hieman toisesta suunnasta - kunnes taas köli
ottaa pohjaan kiinni!
Tällä kertaa nopeus oli ihan minimaalinen ja pohjakosketus oli luultavasti vain mutapohjaa.
Ensimmäiseen verrattuna paljon pehmeämpi töyssy.
Uskottava se nyt on, että poijulle ei ole asiaa! Vesi on niin alhalla, että meidän on
ankkuroitava keskelle lahtea. Poijun ympäristössä on nyt ihan liian matalaa!
Ankkurissa mökkirannan edustalla. Poijun lähelle ei nyt päästä - vesi on todella alhalla. |
Alkukesän epäily vahvistui - eli poiju on asennettu liian lähelle rantaa. Poijun sijaintia
on tulevaisuudessa korjattava, mutta poijun siirto ei ole ihan helppoa. Pohjassa on monta
sataa kiloa betonia, ketjut, sakkelit ym. asennukset.
Tutkimme pilssin ja kölipulttien ympäristön. Mitään vahinkoa pohjassa ei näy ainakaan
sisällepäin. Mahdollinen ulkopuolinen vahinko selviää vasta syksyllä, kun vene nostetaan
talviteloille. Luultavasti mitään vakavaa ei tapahtunut, koska meidän nopeus oli pieni ja
pohjan (pitäisi) olla pehmeää.
Leväkokki. |
pikku-B uiskentelevat ja kokkaavat
leväkakkuja.
Isoveli-B on niin harmistunut (ja pelästynyt)
pohjakosketuksesta, ettei aio poistua veneestä
mökkirantaan ollenkaan.
Patrik valmisti herkullista kalakeittoa ja
söimme veneessä. Porukka on ihan innoton
ja "apaattisella mielellä". Kukaan ei halua
edes lämmittää saunaa.
Koska apatia on vallannut miehistön, muutamme suunnitelmaa ja päätämmekin
lähteä Turkuun vielä samana iltana.
Isoveli-B on lähdössä partioleirille lauantaina ja hänen vaatteet täytyy ehtiä pesemään ja leirivarusteet pakkaamaan.
Lähtö Markeluodon saaresta kello 19.30 - perillä Turussa Pansiossa kotisatamassa kello 23.30
(matka 4 tuntia). Koko matka puksutettiin koneella, koska tuuli oli ihan olematon.
Airistolla saamme usein ihailla ruotsinlaivoja. |
Isä & poika |
Ilta alkaa jo hämärtää, Turun valot näyttävät hienolta pimenevässä illassa. |
Lähestymme kotisatamaa... |
Jäämme nukkumaan veneeseen ja aamulla suuntaamme pyykkeinemme
käymään kotona viiden viikon venereissun jälkeen.
Onneksi loma ei ole vielä loppu, vaan matka jatkuu taas päivän parin kuluttua.
Pe 25.7.2014, Turku
Aamulla herätys kello 10 aikoihin. Kaksi tuntia veneen siivousta ja pyykkien pakkausta
ym. toimintaa. Sen jälkeen pyykkivuoren kanssa kotiin.
Hellettä piisaa ja aurinkoa. Kuumuus on suorastaan tukahduttavaa.
Aurinkoinen aamu kotisatamassa - Turku Pansion pienvenesatama. |
La 26.7.2014, Turku
Poika lähetettiin partioleirille (Atlantis 2014). Pyykkäystä kotona.
Hellettä ja aurinkoa, tukahduttavan kuumaa.
Viiden viikon jälkeen koti näyttää ihan oudolta (valtavan suurelta).
Hauskaa tarinointia ! Joo pohjakosketukset karmii aina selkäpiitä, nyt seurataan tarkkana ennusteita sillä Helsinkiin on ennustettu sunnuntaiksi -30 http://ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus
VastaaPoistaterveisin Elena
Moi Elena, kiitos kommentistasi. Kyllä pohjakosketus aiheutti erityisesti minussa pienen "paniikin". Vaikka eihän siinä nyt tietenkään ollut mitään todellista hätää, kun olimme ihan rannan tuntumassa, oli ihan tyyntä ja tiedämme että kyseinen lahti on pääasiassa mutapohjainen. Lisäksi vauhtimme oli tosi hiljainen. Mutta se harmittaisi, jos vene menisi rikki ja joutuisi loppukesäksi telakalle. Pari päivää tapauksen jälkeen minä tutkin tarkasti pilssiä moneen kertaan, että tuleeko jostain pultinvälistä vettä... Terveisin Maarit
VastaaPoista