Lähdimme aamulla kello 8.20, joka on meidän aamu-unisen perheen ennätys tällä lomalla.
Tosin vain Benjamin herätettiin avustamaan lähdössä ja hänkin painui takaisin nukkumaan.
Lähes koko matkan tuuli hyvästä suunnasta - sivumyötäisestä tai myötäisestä. Pitkä reissu,
8,5 tuntia Kökarista Maarianhaminaan. Tulimme pidempää reittiä "yläkautta", ohi Degerbyn.
Matkalla tuuli vaihteli 10 - 15 m/s välillä. Foglön aukolla oli varsin kova tuuli, täyttä
sivutuulta 15 - 16 m/s, vauhti oli hyvä ja niin oli kallistuksetkin melkoisia.
Onneksi laitoimme kaikki tavarat tarkasti paikoilleen ennen lähtöä, koska tämä oli
odotettavissa. Loppumatkasta myös satoi vettä. Neljä ruotsinlaivaa ohitti meidät
melko ahtaissa paikoissa, ja ne aiheuttivat vielä extra-jännitystä.
Lähestyessämme Maarianhaminaa alkoi vesisade ja mitä lähemmäksi tulimme,
sitä kovemmaksi sade ja tuuli muuttuivat.
Sade ja tuuli voimistuu. |
Jännittävin (= kamalin) rantautuminen ikinä!
Saapuessamme Maarianhaminan itäsatamaan siihen puhalsi ihan suoraan tuuli 15-16 m/s
ja lisäksi puuskat olivat 20 m/s. Aallokko oli kova. Satoi rankasti ihan vaakasuoraan.
Silmät ja koko naama oli niin märkä, ettei kunnolla nähnyt. Satamapoika tuli vastaan
kumiveneellään ja näytti, että tilaa on. Päätimme yrittää sataman takalaiturin poijuihin
(poijut ovat tosi kaukana laiturista).
Rantautuminen tuolla tuulella oli lähes toivoton yritys jo ihan alkumetreistä. Kaksi kertaa yritimme, mutta poijuhakaa ei saatu millään poijuun kiinni, koska vene keikkui ja heittelehti
kovassa aallokossa. Ensimmäisen lähestymiskerran jälkeen olisimme päässeet ison ruotsalaisen purjeveneen viereen, josta olisimme voineet käydä jollan avulla viemässä poijukoukun kiinni,
mutta laiturille tuli joku "viisas neuvoja" huutamaan meille, että "tuo on huono idea,
peruuttakaa pois ja yrittäkää sitten uudelleen".
Tärisin kauttaaltaan kauheasta jännityksestä ja olin varma, että emme ikinä pääse rantaan
tällä tuulella! Tuuli painoi tosi kovin, joten peruuttaminen ei ollut todellakaan helppoa.
Peruutimme kuitenkin laituirista pois (joka oli jälkeenpäin ajateltuna tyhmää).
Siinä peruutuksessa kumivene jäi poijun ja veneen väliin ja kääsi veneen vinosti
poijun päälle. Onneksi ei jääty poijuun kiinni, vaikka hetken luulin että niin kävi.
Yritimme saada poijukoukkua kiinni vielä toistamiseen, mutta sitä ei mitenkään voitu tuulen
ja aallokon vuoksi saada onnistumaan. Lopulta kiinntyimme "hätäapuna" venesauran laituriin
sivukiinnitykseen, ja jäimme siihen yöksi. Olimme aivan läpimärkiä koko porukka,
kuin uitetut koirat.
Tarinan opetus?
Laiturilta on helppo huudella neuvoja. Ne neuvot eivät aina ole parhaita mahdollisia.
Eli veneessä oleva usein tietää itse, mikä on todellinen ja realistinen tilanne. Esimerkiksi tässä
kelissä olisi kannattanut toimia niin, kuin meistä itsestä oli parasta, eli jäädä heti ensimmäisellä
kerralla ruotsalaisen purjeveneen kylkeen ja käydä viemässä poijukoukku jollalla.
Mitään vaaratilannetta ei olisi syntynyt.
Meitä olisi helpottanut, jos joku laiturilla olisi auttanut. Kovan tuulen ja aallokon vuoksi
rantautuminen oli jo lähtökohtaisesti erittäin vaikeaa. Onneksi emme sotkeutuneet poijuihin,
tilanne olisi voinut päättyä kurjasti.
Kun pääsimme vihdoin rantaan, ryntäsimme kamalassa nälässä paikalliseen ruokalaan
syömään. Koko illan satoi vettä, ja vene keikkui yön laiturissa.
Maarianhamina sivulaituri, tuuli 15 m/s, puuskat 20 m/s, sataa vettä kaatamalla. |
Tiistai 7.7.2015 - koko päivä Maarianhaminassa (matkapäivä 19)
Aamulla siirsimme veneen vieraslaituriin, jossa oli hyvin tilaa. Tuulikin oli jo helpottanut ja
sade piti välillä taukoja.
Vettä satoi melkein koko päivän. Aamupäivällä kävimme
pikaisella kävelyllä kaupungilla.
Lounaan jälkeen lähdimme uimaan Mariebadiin. Se on kiva uimahalli, siisti ja vesi on lämmintä. Tällä kertaa siellä oli aika
paljon porukkaa - liekö sateisen päivän ansiota. Tuttavaperheen
poika Diego tuli mukaan uimaan. Uimisen jälkeen Benjamin lähti Diegon mukana heidän mökille Eckeröön.
Illalla Pati ja Bettina loihtivat meille herkullista sushia! Nam nam! Kutsuimme illaksi sushia syömään myös ystävämme Kimin,
jonka työvuoro päättyi juuri sopivasti. Ilta kului mukavasti,
eikä sade haitannut yhtään :)
Sushi -iltapalaa! |
Keskiviikko 8.7.2015 - koko päivä Maarianhaminassa (matkapäivä 20)
Koko päivän satoi vettä. Maarit ja Bettina pyörivät kaupoissa ja Pati ja Bastian
hengailivat veneellä. Benjamin oli vielä tuttavien mökillä Eckerössä.
Päivän shoppailusaalis: Tekomatoja (kalastukseen), Maaritille vaaleat farkut ja kengät, Bettinalle
yöhousut, aikuisten "zen-terapia" värityskirja, käsivoidetta, ripsentaivuttimet, Bastianille
synttärilahjaksi värityskirja, penaali, kyniä ja uimarengas.
Laiska päivä. Sade hyydytti koko porukan. Maarianhamina on ollut aina kesän suosikkikohteita,
mutta nyt satoi ja oli tosi kylmää. Ei tuntunut yhtä kivalta, kuin aikaisemmin.
Vierasvenesataman laiturilla oleskeli jotsenperhe, jolla oli viisi pörröistä poikasta. Joutsenten ohi
piti kävellä päästäkseen veneelle ja välillä äitijoutsen sihisi ohikulkijoille vahtiessaan poikasia.
Näin läheltä emme ole ikinä lintuja päässeet katsomaan - pörröisiä, söpöjä poikasia olisi
ylettynyt melkein silittämään (jos olisi uskaltanut).
Torstai 9.7.2015 - Maarinahamina - Eckerö (matkapäivä 21)
Aamulla muistui mieleen vielä apteekkiasia, joka hoidettiin ennen lähtöä.
Lähtö kohti Eckeröä vähän ennen kello kymmenen.
Hyvästit Maarianhaminalle, tämä vierailu oli sateinen ja kylmä. |
Maarianhaminasta Eckeröön matka kesti 6 tuntia. Noin 1,5 tuntia alussa ajettiin
koneella, mutta koko loppumatka päästiin vauhdikkaasti purjeilla perille saakka.
Tuuli oli koko matkan sivumyötäinen, noin 10 - 12 m/s. Vauhti oli koko matkan hyvä,
noin 6,5 - 7,5 solmua.
Merenkäynti oli kova ja aallokko aika suuri. Pitkät ja loivat aallot heiluttivat venettä
aika kovin. Olo oli kuin vuoristoradassa. Bettina tuli huonovointiseksi ja oksensi matkalla.
Benjamin puuttui miehistöstä, hän oli edelleen Diegon mökillä Eckerössä.
Eckerössä oli hyvin tilaa, pääsimme hyvälle poijupaikalle. Poijut ovat täällä todella kaukana,
monella naapuriveneellä oli poijuköysi loppunut kesken ja tehty erilaisia jatkovirityksiä.
Heti saavuttuamme kävimme syömässä rannan ravintolassa, jolla on kiva ruokalista ja sopivan
edulliset runsaat annokset.
Illalla tuttavamme Mattssonit tulivat käymään ja toivat Benjaminin takaisin.
Eckerön Käringsund on todella kaunis paikka! Venevajat ja koko miljöö on ihastuttava!
Perjantai 10.7.2015 - Eckerössä koko päivä (matkapäivä 22)
Olimme tilanneet etukäteen aamuksi tuoreita sämpylöitä. Aamulla oli ihanan kaunista ja jopa
sen verran lämmintä, että aamupalaa tarkeni syödä ulkona (toppatakin ja fleecepeiton kanssa).
Aamupalan näköalassa silmä lepää! |
Päivä oli aurinkoinen mutta viileä. Mistään helteestä ei ole ollut vielä tietoakaan,
tämän loman aikana.
Iltapäivällä nostettiin Bettina mastoon, koska meidän lippusiimat olivat talvella
katkenneet. Hänet laitettiin nostotuoliin ja kaksi köyttä kiinni (toinen oli ylimääräinen
varmistusköysi). Lippusiimat saatiin paikoilleen ja Ahvenanmaan vierailulippu voitiin
nostaa mastoon.
Nostoköysi ja varmistusköysi. |
Ahvenanmaan vierailulippu vedettiin mastoon. |
Maarit pesi pyykkiä kolme koneellista, jotta lasten suosikkivaatteita saatiin taas puhtaaksi.
Eckerössä on edullista pestä pyykkiä, pesutornin käyttö maksetaan kolikkoautomaattiin,
1 euro = 30 minuuttia aikaa.
Saunaan / suihkuun kannattaa mennä ajoissa, jotta lämmintä vettä riittää.
Naisten saunavuoro oli kello 18 - 20 ja miesten sauna klo 20 - 22.
Olemme pelanneet korttia koko porukalla lähes joka ilta, suosituin peli on risti-kasi.
Kesälomapurjehdus on nyt puolivälissä - kolme viikkoa on mennyt ja kolme viikkoa
on vielä jäljellä!
Lauantai 11.7.2015 - Eckerössä koko päivä (matkapäivä 23)
Tähän päivään on luvattu sääennusteen mukaan kovaa tuulta, joten sen vuoksi päätimme
jäädä vielä Eckeröön odottelemaan sopivaa hetkeä ylittää Ahvenanmeri Ruotsin puolelle.
Varsinkin koko aamupäivän oli aika kylmää.
Tuuli osui myös laituriin aika ikävästi koko päivän. Tuuli tuli suoraan takaa ja jouduimme virittelemään lisäköysiä, jotta keula ei painu liian lähelle laituiria.
Satamassa kahdella veneellä meni köysi potkuriin. Ensin naapurissamme ollut ruotsalaisvene
pudotti vahingossa köyden yli laidan ja peruutti siihen päälle. Hetkisen kuluttua laituiriin
saapuva saksalaisvene sähläsi poijuköyden kanssa ja peruuttaessaan myös sen köysi meni
potkuriin. Molemmat veneet saivat köydet irti potkurista sukeltamalla. Kyllä näitä sattuu.
Varsinkin kovilla tuulilla rantautumiset ja lähdöt on aina jännittäviä.
Illalla pelasimme kierroksen minigolfia. Kilpailuvietti aiheutti pientä hässäkkää isompien
lasten välillä..., mutta muuten oli kivaa. Aurinko paistoi (vihdoin) lämpimästi ja ilma oli kaunis.
Tuuli tyyntyi iltaa kohti ja ilmakin muuttui aurinkoisemmaksi ja lämpimämmäksi.
Illalla söimme vielä nacho-lautasen ravintolan terassilla.
Matka jatkuu sunnuntaina kohti Ruotsia. Tuulta on luvattu sunnuntaille 7 - 8 m/s ja
suoraan pohjoisesta, eli sen mukaan luvassa olisi sivumyötäistä, kohti ensimmäistä
Ruotsin etappia Arholmia.
Kuulosti kyllä hurjalta tuo Maarianhaminaan rantautumisenne, olin ihan sydän kurkussa puolestanne jo lukiessani sitä. Se on auka raadollista, että jo sataa, ei kukaan tule välttämättä laiturille vastaanottamaan. Tai vaikka paistaisi aurinkokin, ei kukaan välttämättä viitsi... (paitsi Merikarhusatamissa otetaan ihan aina vastaan).
VastaaPoistaOlipa hurjan söpö tuo joutsenperhe untuvikkoineen <3
Parempaa loman jatkoa!